Luku käsittelee kokemuksia kuoleman jälkeen tiibetin buddhalaisuuden näkökulmasta. Kokemusta kuvaillaan yön vaihtumista päiväksi, kirkkaus valtaa tilan ja levittäytyy auki uutena ulottuvuutena. Tähän kokemukseen kuuluu neljä vaihetta.

1) Valoruumiin ottaminen
2) Jumaluuksien kohtaaminen
3) Viiden viisauden kohtaaminen (halu, viha, tietämättömyys, ylpeys ja kateus, niiden puhtaat muodot)
4) Selvännäköisyyden hetki, muistat ja tiedät kaiken oppimasi

Tapahtuvia asioita ei tule pelästyä, sillä ne ovat vain oman mielemme heijastumia. Mieli tulisi keskittää kirkkaaseen valoon, eikä antaa mielen harhailla illuusioissa. Jumaluudet ilmestyvät siinä muodossa kuin ihmiselle on tuttua, sillä ne voivat ottaa minkä hahmon vain. Mutta Jumalan perusolemus on yksi ja sama.

Vielä eläessämme on hyvin vaikea saada yhteys valaistuneiden energioiden läsnäoloon ellei niillä ole mitään hahmoa tai perustaa henkilökohtaisen yhteyden ottamiselle.