20100605_34.jpg 

Sielu, onko ihmisellä sielua? Kuinka sen olemassaolon tai olemattomuuden voi todistaa?

Kirjassa annettiin vertaus siitä, ovatko kaikki joutsenet valkoisia vai eivät. Jotta sen voisi todistaa, ei tarvitse tutkia kaikkia valkoisia joutsenia, riittää, kun löytää yhden mustan. Silloin voi todeta, että kaikki joutsenet eivät ole valkoisia.

Luvussa 1 käsiteltiin tietoisuutta ja aivoja. Diane Hennacy Powell on neuropsykiatri, joka on toiminut professorina Harwardin lääketieteellisessä ja julkaissut useita tietoisuutta käsitteleviä teoksia. Kirja on mielenkiintoinen ja helppolukuinen.

"Yritys ymmärtää tietoisuutta tutkimalla kallomme sisältä löytyvää harmaata ainetta on sama kuin jos yrittäisi ymmärtää musiikkia purkamalla cd-soittimia ja analysoimalla niiden osia".

Luvussa 2 käsitellään telepatiaa ja muuntuneita tajunnan tiloja. Luvussa kolme identtisiä kaksosia ja paritietoisuutta. "Erillisyys toisistamme on tietoisuuden luoma optinen harha", Albert Einstein. Luku neljä käsittelee selvänäköisyyttä koskevia tutkimuksia.

Luku viisi kiinnosti minua henkilökohtaisesti, se käsitteli aikaa. Onko aika jana vai piste? Onko meillä vapaata tahtoa? Jos voimme ennustaa tulevaisuutta, mitä se kertoo ajasta ja vapaasta tahdosta? Elokuvan kuvaamisvaiheessa ohjaaja ja näyttelijät ilmaisevat vapaata tahtoa ja heidän suorituksensa ja improvisaationsa ovat vapaan tahdon ilmaisuja. Mutta kun elokuva on teatterissa, sama tapahtumasarja toistuu uudelleen ja uudelleen.(s. 106)

Luku kuusi käsitteli psykokinesiaa, rukouksen parantavaa voimaa ja spontaania paranemista. 

Luku seitsemän, irti ruumiista? Ruumiista poistumiskokemuksen neurologia, siihen vaikuttaa kulmapoimu aivoissa (s.137). Kyseessä on siis aivotoimminnan häiriö alueella, jossa kosketusta, kuuloaistia ja näkökykyä prosessoivat alueet risteävät. Epänormaali sähköinen aktiviteetti voi johtaa siihen, että signaalit aivojen sisällä menevät sekaisin ja ihminen kokee ruumiinsa sijainnin väärin. Mutta se ei selitä, miten aivot voivat saada pätevää tietoa paikasta, johon ruumiilla ei ole yhteyttä. Luku käsittelee myös kuolemanrajakokemuksia.

N, N-dimetyylitryptamiini (DMT). "Skitsofreenikko hukkuu samoihin vesiin, joissa mystikko riemuiten ui" / Joseph Campbell. DMT on serotiinin johdannainen ja sen otaksutaan vaikuttavan serotiinin reseptoreihin. Ihmisruumiin luonnollinen DMT-lähde on käpylisäke. Käpylisäke on tärkein rauhanen, joka vastaa ihmisen siirtymisestä unitilaan tuottamalla melatoniinia ja arginiinivasotosiinia. Näiden aineiden epätyypillinen erittyminen voi selittää, minkä vuoksi joillakin meedioilla on unitiloja vastaavia aivoaaltoja, vaikka he ovat hereillä.

Onko tietoisuus täysin rajoittunut ruumiiseemme? Ilmeisesti ei. Tietoisuus näyttäisi olevan jonkinlainen energia tai kenttä.

Kahdeksas luku, uni, analyyttisen mielen poiskytkeminen, evoluutio ja aivojen kehitys, autistiset nerot.

Yhdeksäs luku, oikea ja vasen aivopuolisko. Tiedostamaton, "Silmät näkevät vain sen, minkä mieli on valmis ymmärtämään" / Henri Bergson. Aivojen suodatusmekanismit. Kymmenes luku, tietoisuus ja elämänverkko, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mystikot ja fysiikan lakeja.

Yhdestoista luku: Ajan olemus."Useimmat ihmiset uskovat, että aika kuluu; tosiasiassa se pysyy siinä missä se on" / Dogen, Zenmestari. Aikamalleja, ajan fysiikka... Ja takaisin viidennessä luvussa käsiteltyyn aiheeseen: Ennustaminen ja vapaa tahto.

Kahdestoista luku: Osien summa on kokonaisuutta suurempi. Mitä on tietoisuus? Kollektiivinen alitajunta, holografia ja elävät hologrammit. Holografisessa maailmankaikkeudessa kaikkea aika-avaruudessa olevaa koskeva informaatio sijaitsisi jokaisessa aika-avaruuden paikassa.